5 kysymystä suomalaisesta ruokakaupasta
Pieni kansa ja iso maa – se on muokannut ruokakauppaa Suomessa omanlaisekseen.Mitä hyötyjä suurista ketjuista on asiakkaille?
1. Miksi Suomessa on joka paikassa samojen ketjujen ruokakaupat?
Kauppaketjut alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvun alussa, ja niihin otettiin mallia muun muassa Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Markkinoiden avautuminen EU:n myötä kiihdytti muutosta. Nykyisin kaksi kotimaista ruokakauppaketjua K- ja S-ryhmä kattavat Suomen ruokamarkkinasta yhteensä yli 80 prosenttia. Saksalaisen Lidlin osuus on noin 10 prosenttia.
Ketjuuntumista ennen kauppiaat täydensivät varastoja eri tukkukaupoista ja kauppojen toiminta oli paikallisempaa. Nykyisin suurilla ketjuilla on omat tukut, ja ne toimivat koko maan kattavasti.
– Ennen suurten kauppaketjujen yleistmistä kauppojen taso oli nykyistä epätasai-sempaa ja toiminta tehottomampaa. Nykyään suuret kauppaketjut pitävät yllä suomalaisen kaupan kilpailukykyä ja korkeaa laatua, sanoo kaupan alaa laajasti tutkinut työelämäprofessori Lasse Mitronen.
2. Mitä hyötyjä suurista ruokakauppaketjuista on asiakkaille?
Suurten ruokakauppaketjujen keskusvarastot ja logistiikka takaavat sen, että kaupat toimivat tehokkaasti. Isot kauppaketjut pystyvät varastoimaan ja kuljettamaan valtavia määriä tavaraa. Se on tärkeää maassa, jossa välimatkat ovat pitkiä.
– Kauppaketjut varmistavat, että valikoimat ovat kattavat ja laatu korkeaa, ja että tasokkaita kauppoja löytyy maan joka kolkasta. Tuotteita saadaan myös maailmalta kilpailukykyiseen hintaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Niemen mukaan kauppaketjut myös tasaavat alueellisia hintaeroja. Viime vuosina hintamuutokset ovat olleet melko tasaisia ympäri Suomen.
– Suuret kauppaketjut pystyvät huolehtimaan myös tuotteen elinkaaren loppumetreistä: kierrätyksestä, jätteiden käsittelystä sekä hävikin hallinnasta, Niemi sanoo.
3. Voisiko Suomessa olla enemmän ulkomaisia ruokakauppoja?
Suomi on markkina-alueena melko pieni, ja esimerkiksi pitkät välimatkat aiheuttavat haasteita kauppaketjujen toiminnalle.
– Jotta uuden ketjun kannattaisi tulla tänne, sen pitäisi pystyä toimimaan koko maan kattavasti ja sillä pitäisi olla täällä esimerkiksi omat tukut, Jyrki Niemi arvioi.
Vuonna 2015 Suomen Lähikaupalle etsittiin ostajaa. Ulkomaisia ostajaehdokkaita ei ketjulle löytynyt. Lopulta Kesko osti ketjun, ja iso joukko Siwoja ja Valintataloja muuttui K-Marketeiksi.
Jos ulkomaisia ketjuja tulisi Suomeen, se todennäköisesti vähentäisi kotimaisten tuotteiden myyntiosuutta. Ulkomaisilla ketjuilla on valikoimissaan enemmän kauppojen omien merkkien tuotteita kuin suomalaisilla ketjuilla, ja ulkomaiset toimijat valmistuttavat usein nämä tuotteet muualla kuin Suomessa.
4. Millaisia ruokakaupat naapurimaissa ovat?
Suomessa tilanne on miltei sama kuin muissa Pohjoismaissa. Kolmen suurimman vähittäiskauppaketjun osuus markkinoista on Ruotsissa ja Tanskassa 80−90 prosentin tuntumassa, ja Norjassa kolme suurinta ketjua kattaa 96 prosenttia markkinoista.
– Maailmalla kilpailee enimmäkseen kolmenlaisia isoja ruokakauppaketjuja, kuten meilläkin. On K-ryhmän kaltaisia kauppiasvetoisia ketjuja, joissa kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä ja toimivat yhteistyössä ketjun kanssa. Toisissa ketjuissa taas yrityksen asiakkaat omistavat osan toiminnasta. Kolmanneksi on ketjuja, jotka ovat kokonaan yhden yrityksen omistamia, kertoo Lasse Mitronen.
5. Johtuuko ruoan hintataso Suomessa liian vähäisestä kilpailusta?
Ruoan lopulliseen hintaan vaikuttaa moni asia, kuten tuottajien, teollisuuden ja kuljetusten hinnat − sekä verotus.
– Ruoan korkea hinta Suomessa selittyy osaltaan sen monia muita EU-maita korkeammalla verotuksella. Ruoan hinta on kuitenkin noussut Suomessa maltillisemmin kuin EU:ssa keskimäärin sekä nykyisen inflaation aikana että sitä ennen, kertoo Jyrki Niemi.
Moni miettii lähes päivittäin, missä kaupassa kävisi ruokaostoksilla. Sen vuoksi ruokakaupat mainostavat Suomessa paljon ja pyrkivät vastaamaan ihmisten tarpeisiin tarjoamalla juuri heille sopivan ostoskorin sisällön sopivaan hintaan.
– Suomessa toimivilla ruokakauppaketjuilla on tiukka kilpailu keskenään. Päivittäistavarakauppa on matalakatteisempaa muihin kaupan aloihin verrattuna. Kannattava liiketoiminta edellyttää tehokkuutta, mikä on keskeinen kilpailukeino, sanoo Lasse Mitronen.
