“Haluan tarjota apua, jollaista olisin itsekin tarvinnut”
Auttaminen, hyvän tekeminen ja vapaaehtoistyö tukevat ihmisen hyvinvointia. Millaisilla eri tavoilla suomalaiset auttavat toisiaan, entä mitä auttaminen heille merkitsee?
Halu ja tarve tehdä hyvää toisille ihmisille asuu syvällä ihmisluonteessa. Lisäksi hyvän tekeminen tutkitusti vahvistaa ihmisen hyvinvointia.
– Hyvän tekeminen ja muiden auttaminen lisäävät onnellisuutta ja tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä, sanoo hyvinvoinnin psykologian dosentti ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela.
Hän on tutkinut muun muassa hyvän tekemisen ja auttamisen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
– Vapaaehtoistyö, pienet hyvät teot ja spontaani auttaminen vahvistavat myös myönteisiä tunteita ja aktivoivat aivojen mielihyväalueita, Martela sanoo.
Erityisen paljon hyvinvointia vahvistaa Martelan mukaan säännöllinen ja konkreettinen auttaminen suoraan ihmiseltä ihmiselle. Hän kertoo vuonna 2008 julkaistusta tutkimuksesta, jossa jaettiin ihmiset kahteen ryhmään ja jokaiselle ryhmässä annettiin viisi dollaria. Toisen ryhmän käskettiin käyttää raha itseensä ja toisen tuli käyttää raha muihin ihmisiin.
– 109 opiskelijasta 69 veikkasi, että rahan itseensä käyttävät ovat illalla onnellisempia. Mutta kävikin niin, että toisiin ihmisiin rahansa käyttäneet olivat onnellisempia ja kokivat enemmän myönteisiä tunteita, Martela sanoo.
Hyvän tekemisellä ja auttamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös fyysiselle terveydelle.
– Tutkimuksissa on todettu yhteys muun muassa vapaaehtoistyön ja pitkäikäisyyden välillä, ja muiden auttamisen on huomattu useissa tapauksissa jopa madaltavan korkeaa verenpainetta, Martela sanoo.
”Koen, että valmentajana pystyn aidosti auttamaan nuoria”
KIMMO LEHTINEN, 39, KANGASALA
”OLEN VALMENTANUT vapaaehtoisena poikien koripallojoukkuetta kahdeksan vuotta, eli siitä saakka, kun oma poikani aloitti joukkueessa. Suurin osa nyt 13-vuotiaista pojista on ollut mukana alusta lähtien, ja olen saanut seurata läheltä heidän kasvuaan lapsista nuoriksi urheilijoiksi.
On ollut hienoa saada harjoitella poikien kanssa tavoitteellisesti. Yhdessä on koettu monet mahtavat ottelutapahtumat, ja valmennus on mielekästä hyvässä porukassa. Suomessa urheiluvalmennustoiminta on vahvasti vapaaehtoisten varassa. Tampereen Pyrinnössäkin meitä on iso porukka koripallon ja muiden lajien parissa.
VAPAAEHTOISENA VALMENTAJANA koen, että pystyn aidosti auttamaan nuoria. Urheilussa ja joukkuelajissa nuoret oppivat elämän perustaitoja, kuten itsetuntemusta, yhdessä tekemistä ja tervettä suhdetta liikuntaan. Kun urheilevat nuoret kasvavat ja aikuistuvat, heillä on hyvät lähtökohdat tehdä fiksuja valintoja isonakin.”
”Perhekummina tärkein apu on läsnäolo"
KATJA ROSTEN, 52, KAARINA
”KUN NUORIN lapseni oli ihan pieni, kaipasin elämääni tukea ja apua – ystävää, joka kuuntelisi ja olisi välillä seurana arjessani. Kun lapseni oli hieman isompi ja elämä helpottui, keksin, että minähän voin olla nyt jollekin sellainen apu, jota olisin itse aikoinaan tarvinnut.
RYHDYIN PERHEKUMMIKSI Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Varsinais-Suomen piirin kautta kuusi vuotta sitten. Kummit ovat vapaaehtoisia, eikä kummiksi ryhtyvillä tarvitse olla sosiaalialan koulutusta tai aiempaa kokemusta. Koulutus ja sopimukset hoituvat MLL:n kautta.
Olen kerrallaan kummina yhdelle perheelle. Tapaan perhettä 2–4 kertaa kuukaudessa heidän kotonaan, joskus myös kahviloissa tai leikkipuistoissa. Monesti tapaamiset ovat arkista juttelua, toisinaan autan vaikkapa kotitöissä. Jokainen perhe on erilainen. Kummina tärkeintä on olla läsnä ja antaa perheelle sellaista tukea, jota he eniten tarvitsevat.
IHMISTEN KANSSA oleminen on aina ollut minulle luontevaa. Minulla on iso uusperhe, johon kuuluu teini-ikäisiä lapsia, aikuisia lapsia sekä lastenlapsia. Useampi kummiperheeni on kummisuhteen päättymisen jälkeenkin edelleen ystäviäni.”
”Kun auttaa muita, on myös helpompi pyytää apua itselle”
ROOSA PEKKALA, 25, OULU
”MINULLA ON ollut aina voimakas halu auttaa muita ihmisiä, etenkin heikommassa asemassa olevia, kuten ikääntyneitä, vähävaraisia tai vähemmistöihin kuuluvia. Sen vuoksi olenkin päätynyt tekemään vapaaehtoistyötä sekä opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
ALOITIN VAPAAEHTOISENA ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten, kun minut pyydettiin Caritas-Säätiön Jelpaten -hankkeen kautta oululaiseen ikääntyneiden hoivakotiin. Kävin siellä muutaman kerran viikossa usean kuukauden ajan. Usein luin asukkaille ääneen päivän lehteä tai katselin heidän kanssaan vanhoja valokuvia. Tuntui merkitykselliseltä olla heidän seurassaan, ja kävimme hyviä keskusteluja ja koimme koskettaviakin yhteisiä hetkiä.
MUIDEN AUTTAMINEN ei ole yksisuuntaista vaan lisää kaikkien hyvinvointia. Minun oli aiemmin vaikeaa pyytää apua itselleni, sillä ajattelin kuormittavani muita. Kun olen auttanut vapaaehtoisena sekä tukenut ystäviä ja etsinyt apua tuntemattomillekin, kynnys pyytää itsekin apua on madaltunut. Olen oivaltanut, että avun pyytäminen ja antaminen harvoin kuormittaa ketään kohtuuttomasti. Ja pyytämällä apua annat toiselle mahdollisuuden tehdä hyvää.”
”Auttamisen ei tarvitse olla monimutkaista”
ERKKI ZAIEDMAN, 40, ESPOO
”JOKA JOULU kokoamme kaupassamme kymmenelle perheelle ruokalahjan. Se sisältää kaiken, mitä hyvään joulupöytään tarvitaan: kinkut, laatikot, kalat, limput, suklaat ja glögit. Tämä perinne on ollut meillä Kauklahden K-kaupoissa jo vuodesta 2017 lähtien. Koko henkilökuntamme ideoi ja kerää lahjaan sopivia tuotteita kaupan eri osastoilta.
Jouluisin ja muina juhlapyhinä on ehdottoman tärkeää, että ruokalahjat menevät koteihin ajoissa ennen pyhiä. Olemme toimineet pitkään yhdessä Apuna ry:n kanssa, joka selvittää avuntarpeessa olevat paikalliset perheet, ja heille kerrotaan hyvissä ajoin, että tällainen joulukattaus on tulossa. Toinen yhdistyksen perustajista Merja Rantasalmi vie perinteisesti henkilökohtaisesti lahjat perille, ja häneltä saamme kuulla iloisia terveisiä lahjansaajilta. Niistä hetkistä jää aina hyvä mieli itsellekin.
HYVÄNTEKEVÄISYYS ON minulle kauppiaana tärkeä asia, ja meillä on etenkin joulun alla keräyksiä käynnissä omien tempaustemme lisäksi muun muassa Auta ruokalahjalla -keräys, jolla tuemme apua tarvitsevia perheitä. Meillä on ollut myös muun muassa kassoilla tuotteiden viivakoodilappuja, joista asiakas on voinut halutessaan valita sopivan, ja maksettu tuote on lisätty keräykseen. Auttamiseen kannattaa luoda helppoja käytäntöjä, sen ei pidä olla monimutkaista.”
AUTA JOULUNA
Auta ruokalahjalla -keräys toteutetaan ympäri Suomen 114:ssa K-Supermarketissa 18.11.–8.12. K-ryhmä on mukana myös Hyvä Joulumieli -kampanjassa, jonka keräysaika on 14.11.–24.12.
Tavoitteena on ilahduttaa 18 000 kotimaan vähävaraista lapsiperhettä 70 euron ruokalahjakortilla.
