Hävikki haltuun ja hyödyksi
Sekä ruokakauppojen asiakkaat että K-kauppiaat ovat ottaneet hävikin torjumisen sydämenasiakseen.
Viime vuonna K-ruokakauppojen hävikki pieneni kokonaiset yhdeksän prosenttia, ja lisää tavoitellaan joka kuukausi. 92 prosenttia harkitsevista kuluttajista kertoo pyrkivänsä vähentämään ruokahävikkiä ja 51 prosenttia edelläkävijäkuluttajista kertoo suosivansa punalaputettuja tuotteita.
Helsinkiläisen K-Supermarket Mustapekan hävikkihylly täytetäänkin joka aamu, ja se myydään tyhjäksi päivittäin. Hävikkihyllystä ostetaan eineksiä, lihajalosteita ja leipomotuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä. Sieltä voi löytyä myös munakenno, jauhopussi tai pesuainepaketti, jossa on kulma rutussa - tai kolhun saanut säilyke tai dödöpullo.
K-ryhmän keskusvaraston hävikkihedelmistä, vihanneksista ja marjoista syntyvään Hyvis-mehuun on hyödynnetty jo yli 20 000 kilon edestä myyntiin kelpaamattomia hävikki-hevejä. K-ruokakaupoissa myytävät Abbelsiini- ja bananasajäämä-jäätelöt valmistetaan hävikkihedelmistä ja lahtelaisessa K-Supermaketissa tehdään hävikkileivästä olutta. Ja kotimaisista Närpiön hävikkitomaateista valmistettu Jävla Sås Bolagin tomaattikastike hyödyntää tomaatit, jotka eivät kokonsa, sävynsä tai muotonsa vuoksi kelpaa sellaisenaan myyntiin.
Yli 90 prosenttia K-ruokakauppiaista lahjoittaa lähellä viimeistä myyntipäivää olevaa ruokaa paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat sen ruoka-apuna sitä tarvitseville. Osa K-ruokakauppiaista on sopinut järjestöjen kanssa elintarvikkeiden luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen.
Toiminnassa noudatetaan Suomen Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) linjauksia, joiden mukaan kaupan on huolehdittava tuotteidensa turvallisuudesta. Myös hyväntekeväisyysjärjestöiltä edellytetään elintarvikealan tuntemusta siten, että tuoteturvallisuus eli esimerkiksi kylmäketju ei vaarannu.
Hävikistä biokaasua
K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Toimintamallissa on mukana kolme Pirkka-tuotteiden valmistajaa, noin 400 K-ruokakauppaa ja Kesko Logistiikan keskusvarasto.
Kotimaisella biokaasulla valmistetaan Pirkka-jäätelöitä Hämeenlinnan kupeessa Turengissa, Suomen suurimmalla jäätelötehtaalla. Myös Myllyn Paras valmistaa Pirkalle biokaasuenergialla esimerkiksi pakasteesta myytäviä esipaistettavia liha- ja munariisicocktailpasteijoita.
Pirkka Parhaat suomalainen kalkkunasalami ja Pirkka kalkkunanakki valmistuvat niin ikään biokaasulla Yrjö Wigren Oy:n tehtaalla Tampereella.
