K-ryhmän labrassa

ALOITETAAN LIKAISESTA sukasta. Se on kulkenut mukanasi päivän, ja nyt se sujahtaa pesukoneeseen yhdessä t-paidan kanssa. Paidalla on ollut epäonnea, siihen on kaatunut kahvia ja tippunut ketsuppia.

Mutta ei hätää, pesuainetta lokeroon, pyykkikone päälle ja parin tunnin kuluttua kuivumaan ripustetaan raikas sukka ja tahraton paita.

Puhdas pyykki on yksi tuhansista asioista, joita pidämme arjessamme itsestään selvinä. Luotamme siihen, että kaupasta ostamamme pesuaine on turvallista ja tehokasta.

Mutta tiesitkö, että viranomaiset eivät millään ehdi tarkastaa kaikkea, mitä kaupoissa myydään? Siksi K-ryhmän omiin merkkeihin kuuluvan Pirkka-pesuaineen matka kauppaan on alkanut K-ryhmän omasta tuotetutkimuslaboratoriosta.

HELSINGIN KALASATAMASSA, rakenteilla olevan asuinalueen keskellä ja uuden kauppakeskus Redin naapurissa, on viime syksynä avattu K-ryhmän kampus. K-Kampuksen ensimmäisessä kerroksessa toimii K-ryhmän tuotetutkimusyksikkö, jonka muodostavat tuotetutkimuslaboratorio ja tuotekehityskeittiö.

Kadulle avautuvien isojen ikkunoiden takana, työskentelevät tuotekehityskeittiön kotitalousopettajat.

Viereisessä tilassa toimii laboratorio. Upouudessa tutkimustilassa näyttää siltä kuin laboratorioissa yleensäkin: seinät ovat valkoiset, kaapeissa on mitta-astioita, bakteerien viljelymaljoja ja pipettejä, pöydillä analyysilaitteita ja seinien vieressä jää- ja säilytyskaappeja.

Viime vuonna K-ryhmän tuotetutkimusyksikkö kävi läpi 7 500 näytettä, joista tehtiin lähes 19 000 erilaista analyysiä.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotekehityskeittiössä on maistettu juustoja, paistettu piirakoita ja haettu juuri oikeaa valkopippurin määrää lanttulaatikolle. Hedelmä- ja vihannestuotteiden osalta tärkeitä ovat säilyvyystestit.

Esimerkiksi valmiiksi paloitelluille tuoreille hedelmille määritetään säilyvyysajat tutkimalla näytteitä tuotekehityskeittiössä aistinvaraisesti ja laboratoriossa mikrobiologisesti.

LABORATORION PUOLELLA on tutkittu bakteereja, omien merkkien elintarvikkeita, kosmetiikkaa, astioita, kynttilöitä – ja pesty pyykkiä.

K-ryhmän tekemät tuotetestit ovat tärkeä lisä viranomaisvalvonnan ohella.

Ruokavirasto tekee mikrobiologista tarkkailua, ja tullilaboratoriossa noin 70 työntekijää tutkii elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuutta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes keskittyy muun muassa kemikaalien, kosmetiikan, kulutustavaroiden ja palveluiden laatuun.

Suomessa kuluttajat voivat olla rauhallisella mielellä. Esimerkiksi ruokamyrkytysepidemioita on vähän, ja nekin saavat usein alkunsa huonosta käsihygieniasta tai inhimillisestä virheestä keittiössä.

Viime aikoina vitsauksena ovat olleet lähinnä kuumentamattomat pakastemarjat ja -vihannekset, jotka saattavat sisältää noroviruksia tai listeriaa.

ENNEN KUIN Pirkka-tuote päätyy kaupan hyllylle, on tapahtunut todennäköisesti näin: Tuoteryhmän ostaja on kartoittanut, että sarja tarvitsee täydennystä, vaikkapa ympäristöystävällisemmän pyykinpesuaineen. Tai sitten asiakkailta on tullut toteuttamiskelpoiseksi todettu toive.

Kun tarve on todettu, on tuotetutkimusyksikön vuoro. Tuotelaatupäälliköt ovat määrittäneet tuotteelle laatuvaatimukset ja muut kriteerit. Sitten on aloitettu tavarantoimittajien lähettämien näytteiden testaus.

Pyykinpesuaineet joutuvat likakangastestiin, jossa standardin mukaiselle kankaalle on imeytetty muun muassa viiniä, verta ja öljyä. Kangas analysoidaan ennen pesua ja sen jälkeen värimittarilla, joka kertoo, miten hyvin lika lähtee täytepyykin joukossa irti.

Tuloksia verrataan esimerkiksi jo olemassa olevaan Pirkka-tuotteeseen tai vastaavaan kilpailijaan. Pirkka-tuotteeksi päätyy se, jossa kohtaavat parhaiten korkea laatu ja sopiva hinta. Joskus käy niinkin, ettei tuote täytä sille asetettuja vaatimuksia tai hinta nousee liian korkeaksi, eikä tuote päädy koskaan kauppaan asti.

Näytteen hylkäämisen aiheita voivat olla esimerkiksi liian nopea pilaantuminen, lainsäädännön asettamien raja-arvojen ylittyminen tai voimakas haju kosmetiikassa tai pesu-aineissa. Joskus tuotteessa ei sinänsä ole vikaa, mutta sen pakkaus ei toimi niin kuin pitäisi.

Seulaan ovat vuosien varrella jääneet myös liian makeat ja happamat sitrushedelmät, lörppö paperilautanen ja kertakäyttölusikka, joka suli kuumassa vedessä.

Sitäkin mietitään, että onko tuote oikeasti tarpeellinen. Pitääkö vauvojen vaipoissa olla mukana tuoksu?

TÄNÄÄN TUOTEKEHITYSKEITTIÖN pöydällä on erivärisiä mehuja pienissä kertakäyttömukeissa. Niissä on vaihtoehtoja uudeksi Pirkka-puolukkamehuksi.

Kotitalousopettajat analysoivat näytteiden väriä, tuoksua ja tietysti makua. Aiemmin päivällä he ovat jo tarkistaneet uuden tuotteen linjanäytteet eli sen, vastaako ensimmäinen kauppoihin matkalla oleva erä sille asetettuja vaatimuksia.

Linjanäytettä verrataan niin sanottuun kassakaappinäytteeseen eli tuotteeseen, jonka tuotetutkimuksen asiantuntijat ja ostajat ovat hyväksyneet. Jo iltapäivällä uusi Pirkka-tuote on osassa myymälöitä odottamassa ostajia.

Yhdellä työtasolla on pussillinen uutta Pirkka-mysliä. Sekin on kehitetty täällä Helsingin Kalasatamassa tiiviissä yhteistyössä valmistajan kanssa.

Pakkauksen tekstit ovat kuitenkin englanniksi, sillä tuote on menossa myyntiin kiinalaisille kuluttajille verkkokauppaan, joka on toteutettu yhteistyössä verkkokauppayhtiö Alibaban kanssa.

Skandinaavinen aamiainen on Kiinassa suuressa suosiossa, ja suomalaisilla elintarvikkeilla on maassa hyvä maine. Siksi myslipussissakin lukee ”Made in Finland”.

Kiinalaiseen makuun sopivan aamiaismyslin luominen oli opettavainen kokemus. Selvisi muun muassa se, että ruoassa pitää olla riittävästi punaista väriä, tässä tapauksessa kuivattuja hedelmiä, joka viestii herkullisesta mausta.

Maissilastut oli myös saatava mukaan tuotteeseen, vaikka Suomessa ne mielletään usein lasten ruoaksi.

K-RYHMÄN KOTITALOUSOPETTAJIEN ammattitaitoa on olla hyvin perillä siitä, mistä asiakkaat pitävät. Useimpia suomalaisia eivät esimerkiksi kiinnosta todella mausteiset ruoat – paitsi jos kyse on chilistä, jolle löytyy vankka kannattajakunta.

Tuotekehityksen ja kauppojen valikoiman haaste ja mielenkiinto syntyykin asiakkaista. Toisaalta odotetaan jatkuvasti uusia, kiinnostavia tuotteita, mutta toisaalta halutaan ostaa tuttuja ja hyväksi havaittuja elintarvikkeita.

Arkisin arvostamme helppoa, nopeaa ja edullista ruokaa. Viikonlopun tullen taas haluamme hemmotella vatsaa ja mieltä hintalappua suuremmin vilkuilematta.

Tuhansien Pirkka-tuotteiden ja muiden K-ryhmän omien merkkien on tarkoitus vastata näihin tarpeisiin. Tuotteiden turvallisuus ja laatu ovat suomalaisille ylpeyden aihe.

Sen taustalla on moninainen ammattilaisten joukko, joka pitää huolen siitä, ettei meidän tarvitse miettiä, minkä ruoan tai tavaran uskallamme kärryihimme nostaa.

Juttua varten on haastateltu K-ryhmän tuotetutkimuspäällikkö Timo Kiveä, tuotelaatupäällikkö Mari Koskista, laborantti Susanna Lähteenmäkeä, kotitalousopettaja Virpi Jokelaa, Leena Korkalaista ja Outi Ruoholaa sekä Ruokaviraston ylitarkastaja Pirjo Korpelaa. Lähteenä käytetty myös Tullin ja Tukesin verkkosivuja.