Salaattia Savon sydämestä

Salaattia silmän kantamattomiin, vaikka eletään jo pimeää ja harmaata talvea. Pohjois-Savon Joroisissa sijaitsee lasikattoinen keidas: Järvikylän tilan kasvihuoneet, joissa on kasvatettu salaatteja ja yrttejä jo 35 vuotta. Kasvihuoneiden koko tekee vaikutuksen Keskon pääjohtaja Mikko Helanderiin, joka on saapunut Joroisiin harvinaiselle vierailulle. 

– Ei tätä mittakaavaa tuolta ulkoa vielä ymmärtänyt, Helander sanoo.

Vihreää todella on paljon: yhteensä 5,5 hehtaaria eli lähes kahdeksan jalkapallokentän kokoisen alueen verran. Jääsalaattia, kartanon salaattia ja pehtoorin salaattia. Tilliä, persiljaa, basilikaa ja korianteria. Lisäksi joukkoon mahtuu uudempia tuttavuuksia, kuten thaibasilikaa, ranskalaista rakuunaa ja pak choita eli pinaattikiinankaalia.

Syy Helanderin vierailuun Järvikylällä on juuri tämä: nähdä kotimaista ruoan tuotantoa omin silmin ja keskustella suomalaisten ruoka-alan yritysten kanssa ajankohtaisista asioista. Niin sanotut maakuntamatkat ovat olleet Helanderin rutiini jo vuosia, ja tällä kertaa ennen Järvikylälle tuloa pääjohtaja vieraili Juvalla, kotimaisia valmisruokia tekevässä Kruunu Herkussa.

Teknologia renkinä

Kierroksella tutustutaan tuotannon eri vaiheisiin viljelystä pakkaamiseen ja suojaamiseen. Tuotantopäällikkö Nina Mustosen lisäksi Järvikylän toimintaa ovat esittelemässä toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr ja hallituksen puheenjohtaja Albert Grotenfelt. He jatkavat sukunsa viljelyperinteitä, jotka ulottuvat Joroisissa 1600-luvulle saakka.

Yrtit ja salaatit kasvatetaan vesiviljelytekniikalla. Osin automatisoitu teknologia ylläpitää tarvittavia olosuhteita. Vuodenaikojen ja säätilojen mukaan säädetään tuuletusta, ilmankosteutta ja lämpötilaa. Viimeistä piirtoa myöten viritetty teknologia auttaa myös energiatehokkuudessa.

Kallistunut energia ja sen saatavuuden haasteet ovat kirittäneet Järvikylääkin säästämään energiaa. Haastavia aikoja eletään, se on selvää.

– Toisaalta monet vastuulliset tekomme, kuten vihreään energiaan siirtyminen ja panostukset energiatehokkuuteen, ovat nyt kriisiaikoina osoittautuneet fiksuiksi valinnoiksi, sanoo Caroline Grotenfelt-Fyhr.

Tehokkuutta tuo myös datan käyttö, niin Keskon kuin Järvikylän päässä. Datan avulla voidaan arvioida, kuinka paljon tuotteille on kysyntää. Järvikylässä tämä tieto ohjaa tuotantoa: tavoite on tuottaa, pakata ja kuljettaa tuotteita juuri oikea määrä, jotta hukkaa kertyisi mahdollisimman vähän.

Monta syytä suosia suomalaista

Vihermattojen vierellä kulkee liukuhihnoja, joiden varrelle työntekijät nostavat salaatteja. Ennen pakkaamistane irrotetaan leikkaamalla turvepaakusta ja kuljetetaan hihnalla pussitukseen. Järvikylällä on huomattu, että asiakkaat haluavat helposti käytettäviä tuotteita.

Helanderin kysymyksissä Järvikylän väelle toistuu sana suomalaisuus. Kuka toimittaa Järvikylälle kartonkeja? Mikä kaikki on suomalaista?

– Pyritään siihen, että kaikki mahdollinen on, vastaa tuotantopäällikkö Mustonen.

Kotimaisuuden korostamiselle on selvä selitys. K-ryhmä haluaa tukea suomalaista ruoantuotantoa kaikin voimin. K-kaupoissa myytävistä tuotteista 80 prosenttia on kotimaisia, ja tunnettuna brändinä joukossa on myös Järvikylä.

– On erittäin tärkeää, että meillä on vahvoja ja kehittyviä suomalaisia yrityksiä. Jos Järvikylää ei olisi, tuotaisiin Suomeen enemmän ulkomaista salaattia. Huoltovarmuuden lisäksi ruoantuottajat ylläpitävät kotimaista ruokakulttuuria, Helander sanoo.

Tuoreyrteistä ei enää luovuta

Tuoreet yrtit ovat nykyisin vahva osa suomalaista ruokakulttuuria. Se tulee selväksi, kun piipahtaa kauppaan, jossa Järvikylän tuotteita myydään. Tammiston Citymarketissa Vantaalla on heti sisääntulon vierellä kasvihuonetta muistuttava osasto, jossa on erikoisuus: Järvikylän Extra Fresh -tuotekaappi. Siellä yrtit jatkavat kasvuaan ilman muovikäärettä.

– Asiakas voi napata tästä takuulla tuoreen yrtin ja laittaa sen kotona ruukkuun tai pihamaalle, kertoo kauppias Kimmo Sivonen.

Tammiston Citymarket on panostanut tuoreyrtteihin pitkään, ja siksi Sivonen halusi tehdä juuri tänne myös Järvikylän erikoisosaston. Asiakkaissa on paljon innokkaita ruoanlaittajia.

– Melkein joka koriin napataan jotakin tuoretta. Tilliä, ruohosipulia ja persiljaa mutta myös esimerkiksi thaibasilikaa, kertoo hyllyjä järjestelevä myyjä Dona Brahimi. Sivonen kertoo, että ruoan hinnannousu on saanut asiakkaat valitsemaan entistä halvempia tuotteita. Tuoreesta vihreästä ei olla kuitenkaan helposti valmiita tinkimään. Ei ole juhlia ilman tilliä eikä wokkia ilman korianteria. Hyvän ruoan laittaminen on trendi, joka on tullut jäädäkseen.

On pieni ihme, että Suomessa voidaan tuottaa läpi vuoden tuoreita yrttejä ja salaatteja. Järvikylän kasvihuoneilla Savon sydämessä pidetään kiinni laadusta ja kotimaisuudesta. Vierailulla ollut Keskon pääjohtaja Mikko Helander vaikuttui yrityksen korkeasta teknologiasta.

Pääjohtaja Mikko Helander: Suomalaista ruokaa enemmän vientiin

Viime aikoina kotimaisilla ruoantuottajilla on haasteita riittänyt. Energia on kallistunut, samoin raakaaineet ja lannoitteet. Tuotannon tehostamisella ja uudella teknologialla ratkaistaan monia pulmia, mutta muitakin keinoja tarvitaan.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander on vuosien ajan kiertänyt säännöllisesti tapaamassa kotimaisia ruoantuottajia ja seurannut tiiviisti alan kehitystä. Investoinneista ja hyvistä kehitystoimista huo-limatta moni painiskelee kannattavuusongelmien kanssa.

Helanderin mielestä nyt olisikin tärkeää kasvattaa myös suomalaisen elintarvikealan vientiä. Suomalaisille laatutuotteille kun voisi olla paljon enemmän kysyntää myös rajojemme ulkopuolella.

– Parissa vuosikymmenessä ruoan tuonti Suomeen on kolminkertaistunut. Tällä hetkellä meille tuodaan elintarvikkeita viidellä miljardilla vuosittain, mutta viedään vain parilla miljardilla. Vientiin olisi syytä investoida enemmän, sillä se on tulevaisuudessa alan elinehto, Helander sanoo.

Kesko voisi Helanderin mukaan myös tarjota tukea suomalaisyrityksille vientiponnistuksissa.

– Meillä on paljon osaamista ja verkostoja kansainvälisillä markkinoilla, olemmehan suuria sisäänostajia. Näitä voisi hyödyntää suomalaisten ruoka- alan yritysten hyväksi myös toiseen suuntaan.

Pirkka-lehti 1-2/2023