Tulevaisuuden koti ajattelee puolestamme

TERVETULOA TUTUSTUMISKÄYNNILLE tulevaisuuden kotiisi! Olet ehkä viettänyt päivän töissä, ellet kuulu yhä kasvavaan joukkoon ihmisiä, jotka ansaitsevat elantonsa kotoa käsin.

Päivän aikana on tuiskuttanut lunta, mutta se ei sinua haittaa. Lumirobotti on puhdistanut kinokset pihalta. Ulko-ovella sinun ei tarvitse kaivaa avaimia – riittää, kun heilautat sähkölukon edessä kättäsi, johon asennettu mikrosiru avaa oven. Samalla siru tilaa hissin ala-aulaan odottamaan sinua.

Sisällä tuoksuu kahvi. Keitin on oppinut tunnistamaan kotiintuloaikasi ja valmistaa kahvin havaittuaan saapumisesi kodin lähelle. Valaistus ja lämpötila ovat niin ikään säätyneet itsestään vuoden- ja vuorokaudenaikaan sopiviksi. Sen kun hyppäät sohvalle ja pyydät älyseinää etsimään lempiohjelmasi uusimman jakson.

Illallisen valmistat kotona kasvattamastasi lihanpalasta. Älykäs uuni tunnistaa raaka-aineen ja valmistaa sen täydelliseksi ilman apuasi. Reseptejä ei muutenkaan tarvitse tiirata tahriintuneesta keittokirjasta, ne heijastuvat kasvojesi eteen keittiön älyseinään. Koska koko seinä on kuin jättimäinen tietokoneen näyttö, voit kokkaamisen jälkeen vaihtaa siihen yhdellä kosketuksella uuden digitaalisen tapetin.

Illalla hammasharjasi tarkistaa ikeniesi ja hampaidesi kunnon ja lähettää tiedon hammaslääkärillesi. Kännykkä piippaa vielä autoltasi tulleen muistutusviestin, että aamulla on tarkistettava akun lataus. Teknologia ei lepää edes yöllä: nukkuessasi patjan anturit mittaavat untasi ja herättävät sinut aamulla juuri silloin, kun unesi on keveimmillään.

Kuulostaako hurjalta? Moni näistä teknologioista on jo olemassa ja mahdollista ottaa käyttöön.

MUUTAMA KYMMENEN VUOTTA sitten elämämme oli hyvin toisenlaista kuin tänään. Ei ollut kännyköitä tai internetiä. Ajatus siitä, että kone siivoaisi kotiamme, tuntui utopistiselta. Älyteknologiasta on kuitenkin tullut nopeasti kiinteä osa arkeamme. Robotti-imurit ja -ruohonleikkurit ahkeroivat monessa kodissa, eikä niitä kummeksu enää kukaan.

Jo nyt käytössä on teknologiaa, joka mahdollistaa esimerkiksi verkkokaupassa myytävien huonekalujen virtuaalisen ”sovittamisen” omasta olohuoneesta otettuun kuvaan.

– Eniten teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään uusissa kodeissa. Kynnys muuttaa vanhan asunnon ratkaisuja on korkeammalla, Visual Manager Päivi Laitinen-Slotte K-Raudasta sanoo.

Muutokset eivät aina ole kalliita tai vaikeita toteuttaa. Esimerkiksi monissa valaisimissa on jo nyt siru, joka mahdollistaa lamppujen etäohjaamisen pienen sähkökytkennän jälkeen. Valaisimet voivat oppia tunnistamaan miten ja milloin niitä käytetään ja toimimaan sen perusteella.

– Monet sijoitukset maksavat itsensä nopeasti takaisin. Hinnan lisäksi teknologian yleistymistä rajoittavat kuitenkin monimutkaiset käyttöliittymät, Onnisen Talotekniikka-yksikön johtaja Kai Puustinen sanoo.

Jos valojen sytyttäminen vaatii käyttöoppaan, perinteinen katkaisija on monen mielestä älyjärjestelmää houkuttelevampi vaihtoehto. Puustinen uskookin, että todellinen älyteknologian läpimurto kodeissa tapahtuu sitten, kun meidän ei tarvitse miettiä laitteiden käyttöjärjestelmiä ja säätämistä. Monissa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla älykästä teknologiaa hyödynnetään jo nyt.

Laitteet tunnistavat tilassa olevien ihmisten määrän ja säätävät lämpötilan, valot ja tuuletuksen sen mukaan.

– Toimistoissa automatiikka on arkipäivää. Järjestelmät ovat energiatehokkaita ja turvallisia, kun kaikkea voidaan seurata tarkkaan. Myös kotien asumiskuluissa voitaisiin säästää merkittävästi, jos esimerkiksi lämpötilaa laskettaisiin siksi aikaa, kun asukkaat ovat töissä.

Kai Puustinen arvioi, että kodeissa ensimmäisenä yleistyvät erilaiset turvajärjestelmät. Monella on käytössä hälytyslaitteita, joiden lähettämiä tietoja ja kuvaa voi katsoa esimerkiksi omasta matkapuhelimesta.

Kännykkä on avainasemassa monessa muussakin kodin teknologiaratkaisussa. Elämä helpottuu, kun mökin ilmalämpöpumpun voi napsauttaa päälle jo automatkan aikana tai varmistaa kännykällä, ettei kotiovi jäänyt lukitsematta. Parhaimmillaan teknologia tekee asumisesta mukavaa ja helppoa. Kun ulkona on pimeää, tekoäly osaa ajaa sisälle sopivan määrän valoa ja säätää valon värisävyn aamulla erilaiseksi kuin illalla. Se auttaa jaksamaan esimerkiksi pimeimpänä vuodenaikana.

SUOMALAISISTA NOIN joka viides omistaa jonkun kodin älylaitteen, selviää A-lehtien alkuvuonna julkaisemasta tutkimuksesta. Noin 40 prosenttia voisi harkita niiden hankintaa. Turvallisuuteen liittyvän teknologian lisäksi tutkimukseen vastanneita kiinnostavat älykäs lämmitys ja lukitus.

Eniten älykoti ja älylaitteet kiinnostavat omakotitalossa asuvia, jotka hakevat niiden avulla turvallisuutta, säästöjä ja energiatehokkuutta asumismenoihinsa. Kerrostaloasujia innostaa puolestaan ekologisuus.

Nuoremmat suhtautuvat älyteknologiaan vanhempia myönteisemmin.

Mitä vanhempi vastaaja, sitä enemmän korostui laitteiden tarpeettomuus ja huoli tietoturvasta. Suuri osa laitteita hankkineista oli keski-ikäisiä miehiä.

Kodin suhteen olemme varovaisia. Harva ostaisi autoa, jonka ovet avautuvat työntämällä avain lukkoon. Kodin ovessa luotamme kuitenkin perinteiseen avaimeen, vaikka kauko-ohjattavia tai koodilla toimivia lukkoja on saatavilla.

Aina emme toimi loogisesti. Ohjaamme televisiota kauko-ohjaimella, mutta verhot ja valot nousemme säätämään jokaisesta huoneesta erikseen.

Tulevaisuutta tutkiva futuristi Elina Hiltunen uskoo, että uusi teknologia tulee koteihimme, halusimmepa tai emme. Kun vanha televisio hajoaa, kannamme kotiin verkossa toimivan älylaitteen, koska muunlaisia televisioita ei ole tarjolla. Samoin käy pikkuhiljaa muidenkin laitteiden kanssa.

Tosin vastareaktio on jo nähtävissä. Päivi Laitinen-Slotte K-Raudasta ennustaa, että yksi asumisen tulevaisuuden trendeistä on tietoinen hidastaminen. Siis koti, jossa teknologian läsnäolosta huolimatta arvostetaan aitoja ja kestäviä materiaaleja ja kunnostetaan vanhaa. Massatuotannon sijaan tavoitellaan juuri minulle suunniteltuja tuotteita, jotka on tehty läheltä tulevista materiaaleista.

TEKNOLOGIAN TOIVOTAAN tuovan tulevaisuudessa ratkaisuja valtaviin haasteisiin ilmastonmuutoksesta väestön ikääntymiseen. Koska eliniän odote on kasvussa, meillä on yhä suurempi joukko iäkkäitä ihmisiä, jotka haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Silloin kodin pitää muuntua niin, että asuminen siellä on turvallista ja mielekästä heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta.

– Koteihin voidaan asentaa esimerkiksi lattia, joka reagoi kaatumiseen ja lähettää automaattisesti ilmoituksen hälytyskeskukseen. Iäkkäille voidaan asentaa myös lääkkeiden annostelu- ja muistutusautomaatteja tai itsestään sammuva liesi, futuristi Elina Hiltunen sanoo.

Älytekniikkaa voidaan liittää lähes kaikkialle kotiimme – jopa kylpyhuoneeseen. Japanissa käytetään wc-istuimia, jotka avaavat kannen automaattisesti käyttäjän lähestyessä. Tulevaisuudessa meillä voi olla pytty, joka analysoi virtsamme ja varoittaa esimerkiksi diabetesriskistä. Ja kuka tietää, vaikka peiliin katsoessamme kuvastin mittaisi sykkeemme ja arvioisi heijastuksestamme, milloin olemme tulossa sairaaksi tai milloin olisi aika lisätä vitamiineja ruokavalioomme.

Singaporessa Punainen Risti käyttää virtuaalirobottia, joka juttelee vanhusten kanssa tietokoneen välityksellä. Robotti kyselee kuulumisia ja analysoi saamiaan vastauksia. Jos robotti aistii vanhuksen voinnissa poikkeavuuksia, se hälyttää ihmishoitajan tarkistamaan vanhuksen voinnin.

Älykäs koti kerää tietoa käyttäjästään ja mukautuu yksilöllisiin tarpeisiin. Se huomaa esimerkiksi näön heikentymisen ja suurentaa automaattisesti television tekstitystä.

Ympäristöasiat, kestävä kehitys ja energiatehokkuus määrittävät tulevaisuudessa yhä enemmän sitä, miten ja missä asumme. Muunneltavuus onkin yksi tulevaisuuden kodin vaatimuksista. Kodin pitää tarjota omaa tilaa jokaiselle perheenjäsenelle, mutta seinät saisivat vetäytyä napin painalluksella sivuun niin, että tilaan mahtuu syömään koko suku.

Tällä hetkellä palvelut karkaavat maaseudulta kohti yhä suurempia keskuksia. Se kiihdyttää muuttoa kaupunkeihin – varsinkin, jos syrjäseudulla asuvalla ei ole omaa autoa. Elina Hiltunen uskoo, että teknologia voi ratkaista ainakin osan ongelmista.

– Itseohjautuva auto voisi kuljettaa ajokortittoman palveluiden äärelle. Tai miksei voisi olla robottikauppa-autoa, jonka voisi tilata tuomaan ruokaa omalle kotiovelle?

Tulevaisuudessa maaseudulla asuminen voi siis olla jopa nykyistä yleisempää. Moni voi jo nyt kuljettaa töitä mukanaan tietokoneella minne tahansa. Myös tervey-denhoidossa voimme tehdä yhä enemmän itse: mitata verenpaineita ja -sokeria ja ottaa tarvittaessa videopuhelun lääkärille.

– Tulevaisuudessa onkin ehkä niin, että koti on se paikka, johon saamme kaikki tarvittavat palvelut.

Itseohjautuva auto voisi kuljettaa ajokortittoman palveluiden äärelle.

MONET TEKNOLOGIAAN liittyvät keksinnöt kuulostavat melkein liian ihmeellisiltä ollakseen totta. Esimerkiksi venäläinen yritys tulosti kokonaisen talon 3D-printterillä yhdessä vuorokaudessa. Hinta oli noin 10 000 euroa.

Visionäärit uskovat, että tulevaisuudessa talojen rakennusmateriaalina saatetaan käyttää bakteerien tekemää luonnonsavea tai sientä. Yksi huolenaihe nimittäin on, riittääkö hiekkaa kaiken rakennuksilla tarvittavan betonin raaka-aineeksi. Se ainakin tiedetään, että tulevaisuudessa katolla on muutakin tehtävää kuin pitää asukkaat kuivana. Aurinkopaneelit keräävät sähköä, ja ehkä katolla viljellään ruokaa.

Moni kysymys on vailla vastausta. Miten ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat rakennusten vaatimuksiin ja siihen, missä voimme asua? Entä mitä vaatimuksia digitalisaatio tuo tullessaan? Takavuosina riitti, että uuteen taloon asennettiin pistoke puhelinta varten. Nyt lähes jokaisella on kännykässään enemmän älytekniikkaa kuin ensimmäisissä avaruuteen lähetetyissä sukkuloissa.

Älyteknologian toivotaan ratkaisevan monia ongelmia, mutta se herättää myös pelkoja. Yksi suurimmista huolenaiheista liittyy tietoturvaan. Laitteet keräävät meistä tietoa, jotta ne oppisivat ennakoimaan käytöstämme ja palvelemaan tarpeitamme paremmin. Elina Hiltunen kehottaa miettimään, kuka tuotteen on valmistanut ja mihin sen keräämää tietoa käytetään. Jos jokainen kodin laite on netissä, tietoturvan on oltava vahva. Riskinä on, että joku hakkeroi laitteet ja käyttää niitä etäyhteyden välityksellä.

Toinen kysymys liittyy robotteihin. Miten käy, jos joku opettaa ne huonoille tavoille? Tästä saatiin esimakua pari vuotta sitten, kun ohjelmistoyhtiö Microsoft kehitti sosiaaliseen mediaan keskustelurobotti Tayn. Se oli ohjelmoitu oppimaan muiden käyttäjien kanssa käymistään keskusteluista. Vuorokaudessa muut käyttäjät opettivat Tayn suoltamaan toinen toistaan rasistisempia ja seksistisempiä vihaviestejä.

Robotiikka tarjoaa myös mahdollisuuksia. Kalifornialaishotellissa robotit on ohjelmoitu toimittamaan vieraille lisäpyyhkeitä ja tekemään muita pieniä tehtäviä. Ehkä seuraavaksi voimme antaa robottien vastuulle kotona vaikka tiskaamisen, pyykin lajittelun ja ikkunoiden pesun. Yksinäinen saa seuraa lemmikkirobotista, ja urheilusta innostunut kirittäjän omasta valmentajarobotista.

Maailmalla intoillaan nyt digitaalisista tuoksuista. Niillä voidaan luoda tunnelmaa, joka yhdistyy aivoissamme esimerkiksi turvallisuuteen ja viihtymiseen. Futuristi Elina Hiltunen odottaa eniten synteettisen biologian kehitystä. Jo nyt myynnissä on fluorisoivia akvaariokaloja, jotka loistavat pimeässä. Kenties tulevaisuudessa pimeässä hohtavat kasvit korvaavat katuvalot tai kodin lukulamput. Tulevaisuus on kuluttajien käsissä. Se, mihin me tartumme ja mikä meitä kiinnostaa, yleistyy ja kehittyy.