Hävikin häätäjät
Miten ruokakaupat tietävät, mitä ruokaa ja kuinka paljon ihmiset milloinkin ostavat, jotta hävikkiä ei syntyisi? Ja jos hävikkiä tulee, mitä sille tapahtuu? Entä miten jokainen meistä voi ehkäistä hävikkiä jo kaupassa?
1. Miten ruokakaupat tietävät, minkä verran tuotteita tilataan, jotta hävikkiä ei syntyisi?
K-ruokakauppojen valikoimissa on tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia erilaisia elintarvikkeita. Jotta tuotteita olisi mahdollisimman tarkasti se määrä, mitä ihmiset haluavat, tarvitaan keskitetty, älykäs ja automaatiolla toimiva tilausjärjestelmä. Tärkeää on myös kaupan osaaminen tilauksia tehdessä.
Tilausmääriä ennakoiva järjestelmä lähettää kaupoille päivittäin ehdotuksen tilattavista tuotemääristä, joita kaupat voivat tarvittaessa muokata omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Järjestelmä ennustaa määrät toteutuneen myynnin perusteella ja huomioi myös sesongit ja kampanjat. Esimerkiksi sen, että joulupyhien aikaan valmisateriota ostetaan tavallista vähemmän tai sen, että halloweenin aikana kurpitsojen myynti kasvaa. Järjestelmässä hyödynnetään myös sääennusteita, joiden perusteella voidaan arvioida vaikkapa juhannuksen juoma- tai jäätelömenekkiä.
Myyntiä seurataan ja raportoidaan, ja kauppojen henkilökuntaa perehdytetään tulkitsemaan tuloksia. Tilausjärjestelmää ohjaavat Keskon asiantuntijat, ja sitä hyödynnetään myös yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa. Tavoitteena on, että kauppojen hyllyillä on myynnissä oikea määrä mahdollisimman tuoreita tuotteita.
2. Mitä ruokakaupoissa tehdään hävikkiuhan alla oleville tuotteille ja raaka-aineille?
Joka neljännessä K-ruokakaupassa on Last chance -hyllyjä tai -kylmäaltaita, joihin kaupat kokoavat hävikkiuhan alla olevia tuotteita. Ne ovat yleensä noin 30−50 prosentin alennuksella myytäviä ruokia ja raaka-aineita, joiden viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys on jo lähellä. K-ruokakaupoissa pidetään lisäksi huolta siitä, että asiakkaat löytävät hävikkituotteet ilman erillisiä hyllyjäkin. Punalapuilla merkityt tuotteet on helppo bongata valikoiman joukosta.
Jos joskus aiemmin punalapputuotteiden ostamista nolosteltiin, nykyään moni pitää sitä modernina ilmastotekona ja tehokkaana keinona vähentää hävikkiä. Punalaputettujen tuotteiden myynti kasvoikin K-ruokakaupoissa 12 prosenttia vuonna 2021. Kaupoilla on tuoreen lain mukaan velvollisuus antaa ylijäänyt syömäkelpoinen ruokaihmisten käyttöön. Lähes kaikki K-ruokakaupat ovat jo pitkään ennen lakiakin lahjoittaneet hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen, kuten seurakunnille ja järjestöille. Kaikki lahjoitettava ruoka on hyvää ja syömäkelpoista.
Hyväntekeväisyyteen voidaan lahjoittaa parasta ennen -päivämäärällä merkittyjä tuotteita. Viimeinen käyttöajankohta -merkinnällä varustettuja tuotteita ei saa lahjoittaa, jos viimeinen käyttöajankohta on ylittynyt. Jos tuote kuitenkin on jäädytetty ennen viimeisen käyttöajankohdan umpeutumista, se voidaan lahjoittaa jäädytettynä.
3. Jos tuote ei ole priimakunnossa, mutta on syömäkelpoinen, mitä sille tapahtuu?
Helpoimmin hävikkiä syntyy hedelmä- ja vihannesosastoilta sekä leipähyllyiltä. Leivillä on usein muita tuotteita lyhyempi käyttöaika, ja hedelmät ja vihannekset kolhiintuvat herkästi. K-ryhmä kehittää yhdessä eri valmistajien kanssa jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää syömäkelpoisia, mutta myyntiin kelpaamattomia hävikkiraaka-aineita. Hävikkihedelmistä, kuten omenoista ja rypäleistä, valmistetaan esimerkiksi Hyvis-mehua ja -glögiä, ja hukkatomaateista tehdään Hyvis-tomaatti-juustokeittoa. Pilkullisiksi kypsyneitä banaaneja käytetään esimerkiksi Bananasajäämä-jäätelöön.
K-ruokakauppiaat kehittävät myös omia hävikkituotteita. Esimerkiksi ylijäämäleivästä tehdään monissa kaupoissa olutta yhteistyössä panimoiden kanssa. Sushin valmistukseen tarkoitetusta riisistä ja muista kaupassa yli jäävistä sushiraaka-aineista on yhdessä kaupassa keksitty ”sushispydäri” eli kulho, johon kootaan sushiaineksia, ja annoksia myydään sushia edullisempaan hintaan.
4. Voidaanko biojätteeksi menevää hävikkiruokaa hyödyntää jotenkin?
Kaikista ruokakaupoista ja kotitalouksista tulee aina myös biojätteeseen joutuvaa hävikkiä. Yli 400 K-ruokakauppaa on mukana yhteistyössä, jossa biojätteet toimitetaan Gasum-biokaasulaitoksille. Niissä biojäte käsitellään biokaasuksi ja otetaan talteen. Prosessissa syntyy samalla myös lannoitetta.
Monien Pirkka-tuotteiden, kuten Pirkka-jäätelön ja Pirkka-karjalanpiirakoiden valmistuksessa on käytetty jo useiden vuosien ajan K-ruokakauppojen omasta biojätteestä tuotettua biokaasua. Monilla paikkakunnilla myös kotitalouksien biojätettä hyödynnetään biokaasun tuotannossa.K-ryhmä on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta. Hävikin vähentäminen on osa jatkuvaa työtä, joka liittyy K-ryhmän asettamaan ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2025 ja vähentää toimintansa päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä.
5. Miten voin itse vaikuttaa hävikin vähentämiseen kaupassa käydessäni?
Mieti, milloin ja miten aiot käyttää tuotteen tai raaka-aineen. Jos käytät sen samana tai seuraavana päivänä, valitse pakkaus, jonka päivämäärä on jo lähellä. Nappaa pidemmällä päivämäärällä merkityt tuotteet vain, jos oikeasti tarvitset niille enemmän säilymisaikaa.Jos ostat hedelmiä tai vihanneksia ja aiot syödä niitä lähipäivinä, kannattaa noukkia koriin kypsimmät yksilöt.
Moni suomalainen ostaa ja käyttää heviosaston antimia lähes raakana, vaikka useat vihannekset ja hedelmät maistuvat monesti parhaalta kunnolla kypsyneinä. Kohtele ja käsittele ruokaa arvostaen. Jos avokadoja puristellaan kymmeniä kertoja päivässä, ne vahingoittuvat, eivätkä ole enää myyntikelpoisia, vaan päätyvät hävikkiin.
Mieti myös huolellisesti, kuinka paljon ja mitä ruokaa ostat kotiin. Jos vaikkapa tuoretta leipää ostetaan paljon, mutta suurin osa siitä päätyy kuivahtaneena biojätteeseen, saa myös kauppa vääränlaista tietoa siitä, kuinka paljon leipää oikeasti syödään.
Juttuun on haastateltu Keskon ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskoskea ja toimitusketjupäällikkö Jussi Kumaraa. Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 9/2022
