Miten säästää ruokamenoissa laadusta tinkimättä?

Topiaksen keltainen toppatakki lentää kaaressa eteisen lattialle. Koulupäivä on takana ja nälkä kaihertaa, kuten kasvuikäisillä tuppaa iltapäivisin tekemään. Tällä kertaa Topias tekee välipalaa äitinsä Päivin kanssa, mutta tarvittaessa homma sujuu myös omatoimisesti.
– Topias on keittiössä innovatiivinen ja tykkää kokeilla kaikenlaista. Kinkkuvoileipä mustikoiden kera on yksi hänen kokeiluistaan, Päivi kertoo.

Perheessä syödään hyvin ja monipuolisesti, mutta Päivi pyrkii pitämään ruokamenot kurissa. Talous pyörii yhden aikuisen voimin vuoroviikoin, ja kasvaneet elinkustannukset rokottavat kukkaroa. Välillä uunin käyttö on ollut pannassa, kun Päivi on halunnut säästää sähköä.

Viime syksynä hän oli muutaman kuukauden työttömänä, jolloin budjetti oli tavallista kireämpi. Päivi kuitenkin kannustaa näkemään säästeliäisyyden hyveenä, johon kaikkien olisi hyvä pyrkiä jo ekosyistä.

Päivillä on monta jippoa ruokalaskun pienentämiseen, ja yksi tärkeimmistä on satokausiajattelu.

– Satokaudella kasvikset ja hedelmät ovat maultaan parhaimmillaan ja hinnaltaan edullisia. Kestosuosikkini on kotimainen omena, ja talvella ostan esimerkiksi kaalia, juureksia ja sitrushedelmiä.

Juurekset maistuvat myös Topiakselle, joskin raakoina. Sääntöön on kuitenkin yksi poikkeus:

– Kun mummi kysyy, mitä ruokaa haluaisin, toivon aina kasvissosekeittoa. En ole ihan varma, mitä siihen tulee, mutta koko homma on ihan porkkananväristä, Topias sanoo.

Kalaruokia edullisesti

Ruoan terveellisyys on Päiville tärkeää. Hän on opiskellut elintarvike- ja ravitsemustieteitä, joten fiksujen valintojen tekeminen tulee selkärangasta. Päivi syynää hyllyillä kuitupitoisuuden ja rasvan laadun mutta ei vältä minkään yksittäisen elintarvikkeen ostamista. Hän vierastaa ehdottomuutta.

– Tärkeintä on, että ruoka on monipuolista. Kun ruokaa poimii eri hyllyistä ja vaihtelee kasviksia, kokonaisuudesta tulee väkisinkin monipuolinen. Tämä on siitä helppo toimintamalli, että ei haittaa, vaikkei ruokien sisältöihin jaksaisi aina perehtyä.

Nykyisin Päivi ostaa kalaa pääasiassa säilykkeenä tai pakasteena, harvemmin enää tuoreena tai sushina. Viime aikoina kalaherkut ovat jääneet tiskiin hintojen nousun takia.

Myös Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen on pannut merkille kalan kohonneen hinnan. Martat ovat järkevän huushollaamisen mestareita, ja heidän vinkkinsä ovat nyt tavallistakin kysytympiä.

– Moni ajattelee, että kala on yhtä kuin norjalainen lohi. Tarjolla on kuitenkin sitä edullisempia vaihtoehtoja, kuten kotimaista muikkua tai silakkaa. Kaloissa on myös sesonkeja, joten kalatiskin hintoja kannattaa pitää silmällä ja ostaa tuoretta kalaa silloin, kun se on edullisimmillaan.

Tarkoituksella tylsä jääkaappi

Päivi ostaa punalaputettuja tuotteita vain silloin, kun niille on oikeasti tarvetta. Säilyvyys on lyhyt, joten ruoka pitää käyttää nopeasti. Päivi yrittää välttää hävikkiä viimeiseen saakka, jotta euroja ei päätyisi ruokana roskiin.

– Jääkaappini sisältö on sen vuoksi vähän tylsä. Olisi kiva tehdä välillä heräteostoksia, mutta silloin aiemmin ostettua ruokaa voi unohtua kaapin perukoille. Jämät tulee käytettyä tehokkaasti, kun ei osta uutta satsia heti entisen perään.

Kasviksia ja hedelmiä ostaessaan Päivi miettii aina niiden säilyvyyttä: esimerkiksi kaali säilyy todella pitkään jääkaapissa.

Mustuneet banaanit eivät ole ongelma, sillä Päivi ja Topias pyöräyttävät niistä banaanileivän, oka on molempien herkkua. Kinkku- tai juustopaketin rippeet ja edelliseltä aterialta yli jääneet perunat Päivi upottaa munakkaaseen. Myös tortillat ovat erinomainen jämäruokapäivien ateria.

Hävikki on mielessä myös silloin, kun Päivi pohtii uusien reseptien testaamista. Hän kokeilisi mielellään vaikka kasviproteiinivalmisteita, jotka kiinnostavat häntä myös koulutuksensa puolesta.

– Erikoisimpia kokeiluja rajoittaa se, että ruoka ei välttämättä maistu Topiakselle. Joskus uusi ruoka vaatii monta maistamiskertaa. Jos Topias syö padallisesta lusikallisen, kokeilu tulee kalliiksi.

Perheessä käytetään runsaasti palkokasveja, kuten kidneypapuja, jotka nekin maistuvat tortillojen täytteenä. Myös Marttojen Emmi Tuovinen suosittelee palkokasvien käyttöä.

– Se on fiksua niin terveyden kuin lompakonkin kannalta. Pavuilla, linsseillä ja kotimaisilla herneillä voi myös tuunata liharuokia tai keittoja, jolloin osa proteiinista tulee korvattua edullisemmalla ja terveellisemmällä vaihtoehdolla.

"Kaali on lähes aina edullista. Siitä saa vitamiineja ja kuitua."

Päivi ostaa toisinaan palkokasveja ja muitakin tarveaineita hävikkiruokakaupoista, sillä ekologisuus on hänelle tärkeää. Hinta kuitenkin ratkaisee myös tässä asiassa.

– Hävikkiruokakaupoissa myydään välillä kalliita brändituotteita. Olen huomannut, että ne saattavat olla alennettuinakin tyyriimpiä kuin vastaavat Pirkka- tai K-Menu-tuotteet.

Valmisruoan synninpäästö

Päivi on huomannut, että kilohintaa ei kannata tuijottaa ihan joka käänteessä. Joskus menekki ratkaisee. Hän suosii esimerkiksi naposteluporkkanoita, joita Topias tykkää syödä suoraan pussista. Myös valmiit salaattisekoitukset ovat näppäriä, sillä niistä pyöräyttää hetkessä lisukesalaatin.

– Ymmärrän, että naposteluporkkanapussin ostaminen voi kuulostaa uusavuttomuudelta. Mielestäni on kuitenkin ihan OK tehdä ratkaisuja, jotka helpottavat arkea ja lisäävät kasvisten käyttöä. Tavalliset porkkanat pitäisi jaksaa kuoria ja pilkkoa, mikä jää helposti lapselta ja joskus aikuiseltakin tekemättä, Päivi sanoo.

Toinen arkea helpottava ratkaisu on valmisruoat. Jos kiire painaa, Päivi nappaa kaupan hyllystä edullista ja terveellistä valmisruokaa, kuten pinaattilettuja tai hernekeittoa.

– Elintarviketieteilijänä harmittaa, että valmisruokia parjataan ihan suotta. Peruna ei ole yhtään sen huonompaa, vaikka se olisi kypsennetty kotihellan sijaan tehtaassa. Valmisruokien ravintoarvot on laskettu tarkkaan, ja suolapitoisuus on usein pienempi kuin kotona tehdyssä ruoassa, vaikka moni kuvittelee toisin.

Päivi pitää kuitenkin huolta siitä, että jokaisella aterialla on tarjolla jokin tuorepala, kuten porkkanaa tai viinirypäleitä. Emmi Tuovinen suosittelee kokeilemaan valmisruokien jatkamista kasviksilla. Makaronilaatikkoon voi sekoittaa ennen lämmittämistä vaikkapa porkkanaraastetta ja herneitä. Silloin ateriasta tulee monipuolisempi, ja yhdestä annoksesta riittää kahdelle.

Tämä on malliesimerkki siitä, että ruokakuluissa säästäminen voi olla terveys- ja ekoteko. Ruoka on myös yksi niistä kulueristä, joihin jokainen voi vaikuttaa.

– Kun ostaa fiksusti, voi tehdä isojakin säästöjä. Silloin rahaa jää kaikkeen muuhunkin, Päivi summaa.

KETKÄ?

Päivi, 43, ja hänen poikansa Topias, 9, asuvat rivitalossa Koillis-Helsingissä.

Perheellä on lemmikkeinä smaragdikuoriaisia, jotka asustelevat terraariossa olohuoneessa.

NÄIN SÄÄSTÄT RUOAN LAADUSTA TINKIMÄTTÄ

• Uunin lämmittäminen on kallista, joten tee kerralla iso määrä ruokaa. Ei ole noloa eikä epäterveellistä syödä samaa laatikkoa monta päivää. Perunoitakin kannattaa keittää iso satsi kerralla: toisena päivänä niistä syntyy vaikka kasvispyttipannu.

• Kasvikset ovat paljon muutakin kuin tomaatti ja kurkku, jotka ovat talvisin kalliimpia. Kotimaiset juurekset ovat edullinen ja runsaskuituinen vaihto ehto.

• Haluaisitko ostaa tarjouksesta kokonaisen kalan muttet osaa perata sitä? Jaa ruoanlaittotaitoja ystäviesi kanssa. Sinä voit opettaa leipomaan sämpylät ja ystäväsi perkaamaan kalan.

Vinkit: Marttojen Emmi Tuovinen

Lue lisää:

• Satu Koiviston jääkaapissa on aina jotain valmiiksi prepattua