Satu Koivisto: Jääkaapissani on aina jotain valmiiksi prepattua
Onko misaus sinulle jo tuttu juttu? Ruokavaikuttaja Satu Koivisto tietää niksit, joilla herkullinen arkiruoka syntyy helposti, nopeasti ja usein myös edullisesti.
Kello on puoli kuusi perjantai-iltana. Satu Koivisto nostaa jääkaapista keittiön tasolle rasiallisen punajuuria. Hän on keittänyt niitä pussillisen valmiiksi edellisenä viikonloppuna ja käyttänyt ruokiin pitkin viikkoa. Jäljellä on viimeinen rasia.
Tänäänkin arjen palapelissä on monta liikkuvaa osaa. Koiviston nelihenkisessä perheessä jokaisella on omat menonsa, joista tullaan kotiin nälkäisenä.
Kymmenvuotias esikoinen on saapumassa ruokapöytään kaverin luota ja viisivuotias kuopus kuvataidekerhosta, josta isä Tommi Koivisto hänet noutaa. Kuudelta, puolen tunnin kuluttua, koko perheen on tarkoitus päästä jo istahtamaan yhteisen aterian äärelle.
Mutta ruoanlaitto on vasta alkutekijöissään. Tehtävä ei ole kuitenkaan mahdoton, kiitos esivalmisteltujen punajuurten. Satu nappaa kaikessa rauhassa leikkuulaudalle pari keltasipulia. Punajuuret hän raastaa karkeaksi raasteeksi, joka pääsee kattilaan sipulien, öljytilkan, riisin ja kasvisliemen seuraan. Niistä syntyy risotto.
– Kypsinä punajuuria on huomattavasti helpompi käsitellä kuin raakoina. Meillä lapset syövät risoton muodossa lähes mitä tahansa, siksi teen risottoa melkeinpä kerran viikossa, Satu kertoo.
Koiviston perheessä syödään pääasiassa itse laitettua kotiruokaa, yksinkertaisesti siksi, että ruokavaikuttajana tunnettu Satu nauttii kokkailusta. Ruoasta innostunut perhe on myös hyvä keksimään keinoja, joilla arkimuonitusta voi helpottaa.
KURKISTA ENSIN OMAAN KAAPPIIN
Koiviston perheessä käännekohta ruokahuollon sujuvoittamiseen oli esikoisen päiväkotiarjen alkaminen kahdeksan vuotta sitten.
– Sitä ennen olimme pitkään eläneet Tommin kanssa kahden aikuisen arkea, jossa iltaruoaksi syötiin leipää, jos ei huvittanut mennä kauppaan. Lapsen kanssa se ei enää käynyt. Alkuun tyttö oli hirveän huono syömään ja kasvusta oli huolta. Tuntui, että arjen piti olla säännönmukaista, mutta kauppareissut päiväkodin jälkeen olivat sellaisia, että lapsi itki ja aika tuntui loppuvan kesken.
Nykyisin Satu ei mene päiväkodin jälkeen kauppaan vaan omalle jääkaapille katsomaan, mitä siellä olikaan valmiina tai puolivalmiina. Arki-iltana hän ei koskaan aloita ruoanlaittoa täysin nollasta. Jääkaapissa on aina valmisteltuna jokin aterian osanen.
– Kiireisiä iltoja helpottaa ihan hirveästi se, että jääkaapissa on uunissa paahdettua selleriä, näitä keitettyjä punajuuria tai vaikka marinoituja kikherneitä. Jotakin, jolla pääsee liikkeelle äkkiä. Ei ravintolassakaan aloiteta mitään nollasta.
Satu on opiskellut viimeiset puolitoista vuotta kokiksi, mikä on syventänyt hänen tietouttaan ravintolamaailmasta. Kun ravintolan serviisi eli kattaus alkaa, joka ikinen ruokalistan asia on jollakin tavalla misattu (mise en place) eli esivalmisteltu. Esimerkiksi kala on valmiiksi suolattu ja paloiteltu jääkaappiin odottamaan paistamista, Satu kertoo.
– Kun teen kotona sunnuntaina perheelle sen illan ruoan, valmistan aina jotain myös seuraavaa viikkoa varten, kun kerran välineet ja raaka-aineet ovat esillä. Saatan siis tehdä alkuviikoksi vaikka perunamuusin samalla, kun hämmennän sunnuntai-illaksi risottoa. Tai teen uunissa helpon ruoan tai ruoan osan sillä aikaa, kun valmistan liedellä toisen aterian.
Misata voi edellisenä iltana vaikka pilkkomalla sipulit valmiiksi rasiaan jääkaappiin. Aamulla voi nopeuttaa illan kokkausta ottamalla valmiiksi esille leikkuulaudan ja vaikka iltaruoan mausteet.
– Lisäksi olemme sopineet jääkaapin helpon hallinnan vuoksi, että ruoanvalmistus on minun vastuullani. Teen sitten vähemmän muita kotitöitä.
Perheen isä Tommi puolestaan hoitaa esimerkiksi pankki- ja vakuutusasiat, remontit ja kouluun, eskariin ja harrastuksiin liittyvät velvoitteet.
– Ruokaostosten tekemisessäkin meillä on selkeät roolit. Minä huolehdin, että kaapeista löytyy viikosta toiseen niitä samoja perusasioita, joita kaapeista olettaa aina löytyvän, Tommi kertoo.
Sadun on helppo piipahtaa täydennysostoksilla kaupassa, kun hänellä on tieto, kuinka paljon jäi eilistä ruokaa ja riittääkö vain kattilallinen riisiä.
Kahden aikuisen taloudessa vastuun ruoanlai-tosta, ostoksista ja jämien hyödyntämisestä voisi jakaa myös vaikka vuoroviikkosysteemillä.
ALELAPPU ANTAA INSPIRAATION
Kaupasta puheen ollen: yksi ruoanlaittoa sujuvoittava kikka on antaa kaupan tehdä päätöksiä päivän ateriasta.
– Minunkin on vaikea keksiä kotona, mitä syötäisiin. Kokkikoulussa meidän piti kehitellä menu, joka sai olla ihan mitä vain. Olisi ollut paljon helpompi keksiä ruokia, jos olisi sanottu, mistä raaka-aineesta vaikka pääruoka pitää tehdä.
Vastaavasti Satu saa inspiraation kotikokkailuun kaupassa. Vain hyvin harvoin hän päättää etukäteen, mihin ateriaan hän lähtee ostamaan aineksia.
– Kaupassa tulee kuitenkin vastaan houkutteleva sesongin kasvis tai jokin tarjoustuote. Rahaakin säästyy, kun ostaa sitä, mikä on sesongissa tai alennuksessa.
Kun keittiön perusvaraston pitää päivitettynä, riittää, että kaupasta hankkii aterian päätähden, kuten tarjouksessa olevat munakoisot, Satu vinkkaa. Perheen kaapissa onkin aina pastaa, säilöttyjä kikherneitä tai papuja, kuivia punaisia linssejä, risottoriisiä, tomaattimurskaa, cashewpähkinöitä, perusmausteita ja kuivattuja yrttejä.
– Jo näillä aineksilla pystyn valmistamaan monipuolisesti useita eri ruokia, kun vain haen kaupasta muutamia eri kasviksia. Pähkinöitä paahdan usein uunissa kerralla ison satsin, kuten kolme desiä. Ripottelen pähkinöitä murskattuina sosekeiton, pastan ja risoton päälle. Oikeastaan ne käyvät ruokaan kuin ruokaan.
Paahdetut pähkinät säilyvät hyvinä lämpimässä ja kuivassa paikassa useita viikkoja. Niillä saa vaihtelua esimerkiksi keittoon, jota syödään kahtena peräkkäisenä päivänä, Satu neuvoo.
– Yhtenä päivänä keiton päälle voi lorauttaa valmispestoa, toisena srirachaa ja pähkinöitä. Ruoka on sama mutta maistuu ihan erilaiselta.
Ruokailuja voi helpottaa myös muuttamalla ajatustaan siitä, mikä on ”oikeaa” ruokaa.
– Suomalainen herkästi ajattelee, että pitäisi tehdä tietynnimistä ruokaa, johon on tarkka resepti. Oikeasti ateria voi koostua tosi yksinkertaisista jutuista, bowlien eli kulhojen tapaan. Alle riisi tai ohra, päälle paahdettua kasvista ja jotain raikasta, kuten marinoitu toinen kasvis, pinnalle paahdettua pähkinää.
Näillä aineksilla saa ravitsevan aterian, vaikka sillä ei olekaan virallista nimeä makaronilaatikon tai punajuuririsoton tapaan. Jälkimmäistä tosin on pöydässä nyt, ja viisi minuuttia yli kuusi koko perhe istuutuu höyryävän risottokattilan ympärille.
Perhe Koivisto
Ruokavaikuttaja, -toimittaja ja -bloggaaja Satu Koivisto, 44, asuu Helsingin kantakaupungissa puolisonsa Tommi Koiviston, 45, ja perheen kahden lapsen kanssa. Yhteinen lempiruoka on risotto.
Lue lisää:
Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 4/2023
